Saimme kyläkutsun pikkuisen pojan perheeseen. Vauva on vielä pieni, muttei enää vastasyntynyt. Kiireisen iltapäivän jälkeen oli pari tuntia aikaa ommella jotain, niin kaivelin vähän poikavärisempiä kankaita pinoistani. Eniten sellaisia olivat vaaleansininen college ja siihen passaava tähtitrikoo. Punaiset tereet valitsin tuomaan kontrastia (ei sen vuoksi, että peittarissa on punaiset langat, tietenkään...). Muutenhan tuo olisi ollut aika pliisu. Koko tällä suloisuudella oli 68cm ja tulee olemaan passeli varmaan syksyn tästä synkistyttyä.
Noin muuten meillä odotetaan koulujen ja eskareiden alkua. Tai ainakin koululaiset odottavat. Aikuiset eivät taida olla yhtä innostuneita lomien loppumisesta. On hankittu uusia reppuja ja vähän vaatteitakin. Ja niitä vaatteitakin hellyin ostamaan esikolle vain, kun tuo (kohtuullisen maristen) eräs aamu kyseli, että voitaisko me edes yksi huppari ostaa hälle kaupasta. Äidin tekemät, nääs, ei ole sama juttu, vaikka niistäkin tykätään. :)
ihana takki :)
VastaaPoistakoulun alkua ootellaan täälläki,sittehän se äidin loma vasta alkaakin;)
Taidat olla oikeassa tuossa kotiäidin lomassa. :) Ainakin on ne hiljaiset hetket.
PoistaOnnellinen on hän, joka saa ihanaisen takin lämmikkeeksi. Joo, tuo tulee joskus varmasti eteen. Muistan kun lapsuudessa oli hienoa saada kaupan mehua ainaisten omatekemien tilalle. Nyt kyllä ajatukset ovat ihan toiset. Tuo teini tarkasteli tekemiäni vaatteita ja tokaisi, että "Äiti, sä kyllä osaat". Saan kuulemma tehdä hänelle paidan ja kalsarit...
VastaaPoistaEhkä minäkin vielä muutaman vuoden päästä saan vielä tehdä ne paidan ja kalsarit... :D Onneksi vielä kelpaa lähes kaikki.
Poista