25.11.2010

Askarelua syksyn varrelta

Tällaisena aamuna, kun koko aamupäivä menee nukkuessa pois univelkoja ja silti väsyttää, niin täytyy piristää itseä luettelemalla, mitä on tullut saatua sentään aikaiseksi syksyn varrella. Se, mikä ei tässä kuitenkaan näy, on tuparin suursiivous alkuviikosta. Tuli pyyhittyä paljon pölyä pois pinnoilta. 

Tämä on esikoisen ja minun yhteisproduktio. Hän itse suunnitteli kuvan ja ompeli sen kiinni. Ompelin kassiksi ohjeiden mukaan. 

 
Tilasin kankailta lasten metsolasta ja niistä syntyi mm. kaksi tällaista pipoa ja alla olevat mekot (kuvassa viimeistelyä vailla).
 

 Tytöt perivät mamilasta vanhan risaisen (anteeksi, leikityn) nukkekodin. Tässä alkuperäisessä asussa. Toistaiseksi on maalattu ulkopinnat yhteen kertaan. Katto tuli mustaksi ja seinät mustikansinisiksi kuten oma oikea kotikin. On myös kierrelty kyselemässä tapetteja paikallisista tapettikaupoista (ei ole vielä tärpännyt).


Ristiäisiin tuli askarreltua monenlaista. Erityisen onnistunut oli omasta mielestäni tuo vauvakoriste kakun päällä.

Isänpäiväkakkuun kokeiltiin eka kerran syötävää kakkukuvaa. Kun meidän iskä kerran harrastaa Texiä, niin valittiin aihe sen mukaan. Hyvin toimi kuva ja oli hieno!

 
Viimeisin valmistunut työ on isänpäivälahja myös. Kuvassa ei vaan näy sukkien hieno väri, joka tumma petroolin sininen. Kokeilin näitä pari kertaa ja mieli tekisi kutoa itselle samanlaiset. Ensin kuitenkin teen yhdet aloitetut valmiiksi. Eli ehkä ensi äitiyslomalla?

Nyt askartelemaan piparkakkutaloja. Kolme kappaletta pitäisi tehdä heti kerralla. Eilinen päivä paistettiin Elsan kanssa osia (Elsa söi taikinan riekaleet) ja nyt koristelu vuorossa. Ideoita hautuu päässä kasapäin...

23.11.2010

Prätkäenkeli

Vauva on oppinut päristelemään ja koska olen kyllästynyt siihen, että pojille aina kehutaan, kuinka ne ymmärtävät moottorien päälle heti pienenä ja tytölle, että kylläpäs päriset, pyriset nätisti, niin Kerttu saakin kuulla päinvastoin eli ajellaan kovasti mopoilla täällä.
Toinen uusi taito on liikesarja, jota usein sanotaan helikopteriksi eli vain maha maahan, loput vartalosta heiluu ilmassa, niin saadaan Auran hoksottimien mukaan lumienkeleitä.
Meillä on siis nyt prätkäenkeli. Ja aika usein ainakin kaksi apuprätkää pärisemässä malliksi vieressä. Tai kääntämässä: "Äiti, vauva kääntyi ihan ite ympäli. Mää vaan vähän autoin pyllystä."

Oi, kuusimuu

Tässä oppii kaikkea uutta, kun kuuntelee lapsia tarkasti. Eilen ajeltiin autolla ja Elsa kyseli, että mitä lehmä kuuluu jouluun. Minulla ei tullut mitään mieleen. Neiti väitti, että yhdessä laulussa Anni tanni -levyllä lauletaan lehmästä. Nyt kuunneltiin sitten yhdessä, niin niinhän se tosiaan menee:
Oi, kuusimuu (onko se jotenkin kuusi lehmää?), oi kuusimuu,
ja lehmäs uskolliset...
Se lehmä tosiaan toistuu siellä monta kertaa!
Kun tähän vielä lisätään, että meillä on Valiolta saatu lehmäpiparimuotti, niin lehmäjouluhan on täydellinen.