Syyslomalla

Kaksi kuukautta töitä takana. Samoin koululaisilla koulua ja päikkyläisillä päikkyä. Nyt edessä ruhtinaallinen viikko kotoilua.
Aloitin kotoilun jo aiemmin viikolla, kun pikkuiset oli sairaana. Korvakuureja meneillään useampi. Ja mitäs se kotoilu tarkoittaakaan muuta kuin ompelua. Tein pöksyt pikkuisimmalle, yhden paidan, joka on ihan väärää kokoa (oisko jotain 95cm?), muutaman paksumman pipon.
Tänä aamuna väsäsin esikoisen kanssa Laukun. Laukusta on ollut kauan puhetta ja sitä on suunniteltu. Pari iltaa sitten tyttönen kaiveli esille kankaita ja leikkeli niistä sopivat palat. Taskujakin reippaat viisi. No, yhdessä ommeltiin ja päädyttiin yhteen kännykkätaskuun vain, kun laukun kokokin vain jotain 15x15senttiä. Omaa lasta onkin ihan kiva opettaa ompelemaan!

Äiti kato!

- Äiti kato noita taivaan lintuja! Niitä on niin paljon! Niillä on varmaan joku sukulento tai siis semmoinen kokous. Sukukokous. Ainakin niillä on mummo ja pappa kylässä. Niillä on tosi monta mummoa ja pappaa. Ja äidillä ja isillä on monta lasta. Ja on niillä on varmasti paljon kummeja...

- No niin, nousepas autoon siitä, niin päästään liikkelle.

Vasta autossa tajusin, että olisihan sitä naakkaparvea voinut vähän kauemminkin tarkastella.

Housuja

Esikoinen valitteli pehmohousujen puutetta, kun ei jaksaisi aina pitää vaan farkkuja. Tutkimme housukaapin, jossa mielestäni piti olla ainakin kolmet collarit. Totesimme, että yhdet ovat sopivat ja kahdet on pyykkikone kutistanut, vaikka ovat 130-senttisiä ja näin ollen pitäisi olla ihan sopivia.
Taas löytyi yksi syy lisää ommella itse peruscollaritkin, kun niiden kankaat saa sentään kutistettua ennen kokoon kursimista.

Tuloksena syntyikin sitten kolmet pehmohousut, yhdet collarit, yhdet joustofroteiset ja yhdet velouriset. Itselleni ompelin jumppahousut mamman vanhasta hameesta, jonka kangas oli juuri sopivaa. Lisäksi hajotin tässä taannoin marimekon yömekon kappaleiksi ja nyt ompelin siitä kaksi t-paitaa edellämainituille. Kangaskaappiin syntynyttä (pienen pientä) koloa täytyi sitten tietenkin  täyttää uudella satsilla kankaita, tällä kertaa taasen Saksasta tilattuja. Nämä kankaat tulevat lie viimeistään keskiviikkona.

Ja mitäs vielä, niin, kiitos kolmen viikon sisälle sattuneen koulutuspäivän aloitin uuden neuleprojektin, joka on jo melkein valmiskin, vaikkei vielä kuvatessa ollut sitä. Tämä täydellinen lankaväritys löytyi täältä. Esikoinen katseli aikansa, kun istuskelin kutomassa ja kysyi sitten, askartelinko itse puikkoni grillitikuista. Juuri, kun olin lopultakin pitkään harkittuani satsannut yli kympin bambuisiin kilisemättömiin tikuttajiin.