Miehenpuoli on saanut juosta reikäpallon perässä tämän viikonlopun. Se suotakoon hänelle, jotta itse pääsen juoksemaan lankakerien perässä (tätä ei kyllä ole vielä kerrottu hänellensä) tässä lähiaikoina. En vaan osaa päättää, anoisinko juoksuni Helsinkiin vai Tampereelle, kun molemmissa on tiedossa käsityötapahtumaa.
Mutta ei siinä kaikki. Siskokulta tarvitsi ihan selvästi rauhallisen viikonlopun ukkosensa kanssa, joten lupasin ottaa kolme serkkua meille viikonlopuksi. Aika on mennyt nopeasti ja voi todeta seuraavaa: maitoa menee paljon enemmän, puuroa saa keittää tosi ISON kattilallisen, ääntä on noin puolet lisää ja kun kahdeksan lasta leikkii olohuoneessa, se on hetkessä täynnä tavaraa noin vyötäröön asti (hetken levittämisen siivoaminen kesti muuten yhdeksältä noin puoli tuntia, ensin piti vaan syödä ruoka ja hakea ulkoa reipasta mieltä touhuun). Epätoivo iski vain yhdessä kohdassa, kun kahdella oli yhtäaikaa kakat housussa ja molempia itketti ja kaksoset tappelivat ja isoilla "ei ollut mitäääään tekemistäääää". Sekin hetki meni onneksi nopeasti ohi.
Joo, kyllä minä käsitöitäkin teen, mutta niistä ei voi tähän vuoden aikaan hiiskua mitään. Tai ehkä sen verran, että paikallinen lankakauppa ja kirppari on rikastuneet joulumyynnillä jo tähän mennessä melkoisesti.