Vilkas viikonloppu

Miehenpuoli on saanut juosta reikäpallon perässä tämän viikonlopun. Se suotakoon hänelle, jotta itse pääsen juoksemaan lankakerien perässä (tätä ei kyllä ole vielä kerrottu hänellensä) tässä lähiaikoina. En vaan osaa päättää, anoisinko juoksuni Helsinkiin vai Tampereelle, kun molemmissa on tiedossa käsityötapahtumaa.

Mutta ei siinä kaikki. Siskokulta tarvitsi ihan selvästi rauhallisen viikonlopun ukkosensa kanssa, joten lupasin ottaa kolme serkkua meille viikonlopuksi. Aika on mennyt nopeasti ja voi todeta seuraavaa: maitoa menee paljon enemmän, puuroa saa keittää tosi ISON kattilallisen, ääntä on noin puolet lisää ja kun kahdeksan lasta leikkii olohuoneessa, se on hetkessä täynnä tavaraa noin vyötäröön asti (hetken levittämisen siivoaminen kesti muuten yhdeksältä noin puoli tuntia, ensin piti vaan syödä ruoka ja hakea ulkoa reipasta mieltä touhuun). Epätoivo iski vain yhdessä kohdassa, kun kahdella oli yhtäaikaa kakat housussa ja molempia itketti ja kaksoset tappelivat ja isoilla "ei ollut mitäääään tekemistäääää". Sekin hetki meni onneksi nopeasti ohi.

Joo, kyllä minä käsitöitäkin teen, mutta niistä ei voi tähän vuoden aikaan hiiskua mitään. Tai ehkä sen verran, että paikallinen lankakauppa ja kirppari on rikastuneet joulumyynnillä jo tähän mennessä melkoisesti.

Syyslomalla

Kaksi kuukautta töitä takana. Samoin koululaisilla koulua ja päikkyläisillä päikkyä. Nyt edessä ruhtinaallinen viikko kotoilua.
Aloitin kotoilun jo aiemmin viikolla, kun pikkuiset oli sairaana. Korvakuureja meneillään useampi. Ja mitäs se kotoilu tarkoittaakaan muuta kuin ompelua. Tein pöksyt pikkuisimmalle, yhden paidan, joka on ihan väärää kokoa (oisko jotain 95cm?), muutaman paksumman pipon.
Tänä aamuna väsäsin esikoisen kanssa Laukun. Laukusta on ollut kauan puhetta ja sitä on suunniteltu. Pari iltaa sitten tyttönen kaiveli esille kankaita ja leikkeli niistä sopivat palat. Taskujakin reippaat viisi. No, yhdessä ommeltiin ja päädyttiin yhteen kännykkätaskuun vain, kun laukun kokokin vain jotain 15x15senttiä. Omaa lasta onkin ihan kiva opettaa ompelemaan!

Äiti kato!

- Äiti kato noita taivaan lintuja! Niitä on niin paljon! Niillä on varmaan joku sukulento tai siis semmoinen kokous. Sukukokous. Ainakin niillä on mummo ja pappa kylässä. Niillä on tosi monta mummoa ja pappaa. Ja äidillä ja isillä on monta lasta. Ja on niillä on varmasti paljon kummeja...

- No niin, nousepas autoon siitä, niin päästään liikkelle.

Vasta autossa tajusin, että olisihan sitä naakkaparvea voinut vähän kauemminkin tarkastella.