Mitäs ne lapset, kun äiti jämähtää koneelle ja ovat nälkäisiä. No, keittävät tietysti puuroa! Äiti oli jättänyt pöydälle ruisjauhoja kulhoon, kun oli alustanut ruisleipätaikinaa. Esikoinen (joka tykkää ruisjauhoista) oli päättänyt syödä niitä. Kakkonen oli vessassa istunnolla, joten sinne seuraksi. Siinäpä tuli mieleen, että tästähän voi tehdä puuroa. Lasten jakkara nurinpäin ja voilà, kulho valmiina. Aika löysä puuro minun makuuni ja vähän turhan paljon pyykkiä ynnä siivottavaa. Mutta ei se auta, kestettävä on - kuin mies (btw, mies tuli minulle ilmoittamaan, että siellä sikaillaan, hoida sinä).
Ja nyt ruisleipiä pyörittämään!
