Eilen alkoi meillä taas uudenlainen vaihe perheessä. Herätyskellon plimplomit herättivät koko perheen kesäunilta. Vauvamme oli eka kertaa tutustumassa päiväkotiin. Paikka on muulle perheelle tuttu ja rakas. Ihanat hoitajat ottivat avosylin vastaan ja äitikin sai halit. Sellainen paikka tuntuu hyvältä. Eilen vielä olin sylinä ja tänään kuumeillaan rokotuskuumetta, mutta loppuviikosta jatketaan harjoittelua. Kaksoset olivat heti kuin kotonaan, vaikka hoitotaukoa oli kertynyt yli puoli vuotta.
Minä lähden töihin ja tuntuuhan sekin mukavalta, vaikka olisi kotonakin varmasti ollut vielä mukavaa. Koko kesä on mennyt puuhailun parissa eikä ihan päästä tavoitteeseen, että koululaiset muutavat yläkertaan ennen kuin koulu alkaa. Vaikkei kauaskaan jäädä. Juuri tuli soitto, että laminaatit ovat saapuneet ja kun ne saadaan lattiaan, niin tarvitaan enää muutama (sata) metri(ä) listaa ja sähkömies ja putkimies käväisemään, niin valmista on. No, sehän tietty vie vielä viikkoja.
Ompeluvimma iski muuten taas. Laitoin saumuriin mustat langat ja sitten pitikin alkaa tuhota kaikkia tummia kankaita. Niistä onkin syntynyt ainakin useampi mekko, t-paitoja, housuja. Laitan ompeluskuvia omaksi jutukseen, kunhan ehdin kuvata edes osan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lähetäpä terveisiä! :)