Halootin

Luettiin Elsan kanssa hesaria tänä aamuna ja siinä oli mainos, jossa kaksi vanhanaikaista pinkkiä puhelinta numerokiekolla ja kiekuranarulla. Kysyin tytöltä, että tietääkö hän, mikä se on. "Joo, halootin." Ja pienen kyselemisen jälkeen, että kun mummolassa on sellainen ja siihen sanotaan aina haloo, haloo. Onkohan aikuiset vähän yksinkertaisia?

Palstalla on saatu maata käännettyä kiitettävästi ja monenlaista kylvettyä maahan. Eilen illalla kastellessani huomasin jopa jotain pienenpientä vihreää pukkaavan maasta kylvettyjen rivien kohdalta. Uhkarohkeasti ollaan edellisten lisäksi kylvetty porkkanaa, hernettä, sipulia, erilaisia kukkia sekä istutettu tomaatin taimia. MOnet vanhat palstaajat sanovat, ettei siellä kasva kuin sipuli ja peruna, mutta katsotaan nyt. Lähdenkin tästä kastelemaan niitä.

Blogi mailiisi?

Huomasin tässä tätä bloggeria selatessani, että se voi lähettää tuoreimmat blogimerkinnät sähköpostiisi, jos haluat lukea ne heti. Lähetähän mailiosoitteesi minulle, jos haluat näin tapahtuvan. Iida ja mamma joutuivat koekaniineiksi tahtomattaan. Kertokaahan, saitteko tämän viestin sähköpostiin!

Erilaisia aikoja

Aika on ihmeellinen asia. Joskus muinoin esim. opiskelijana oli kouluaika ja vapaa-aika ja nukkuma-aika ja ei ollut niin kauheasti väliä, mikä milloinkin. Vapaa-aika saattoi venyä pitkälle yöhön ja niin edespäin.

Sitten tuli tämä perheen aika ja yhtäkkiä oli uniaika ja imetysaika ja vaipanvaihtoaika ja välipalan aika ja ruoka-aika ja vaipanvaihtoaika ja imetysaika ja uniaika ja niin edespäin. Alussa jokaisen kohdalla melko kaoottisessa järjestyksessä muuttuen ajan kanssa vähän järjestelmällisemmäksi. Nyt ollaan taas siinä vaiheessa, että päivässä on suunnilleen heräämisaika, aamupalan aika, vaippojenvaihtoaika, ulkoiluaika, ruoanlaittoaika, uniaika/ulkoiluaika, välipala-aika, ruoanlaittoaika ja niin edespäin. Sitten on vielä tämä niin sanottu yö, joka normaalissa tapauksessa mielletään uniajaksi. Meillä ei olla vielä nuorimpien ja sitä myötä äidin kanssa päästy näin lyhyeen määritelmään. Se kuuluu jotenkin näin: uniaika, havahtumisaika, tutti suuhun vaikka väkisin -aika, uniaika, imetysaika, uniaika, imetysaika, uniaika, imetysaika ja niin edespäin. Tämä jatkuu puolen viiva kahden tunnin sykleissä, kunnes tulee heräämisaika.

Haaveissa siintää sellainen aika, jolloin olisi taas "vain" työaika, vapaa-aika ja (kaikkein tärkeimpänä!?) uniaika. Saattaa kuulostaa rankalta, mutta oikeastaan nautin tästäkin elämästä (erityisesti nauttisin, jos se ei aiheuttaisi migreeniä)!