Piti oikein kellottaa, kuinka paljon peruspipon ompeluun menee aikaa. 9 minuutin kuluttua käsissäni oli tämä:
Kyllä nyt pienen kelpaa! Vai äidin ihailla pienintä? ;) Nuo valmiina ostetut, solmimisnauhat sisältävät Paapiin tupsut ovat niin ihania ja näppäriä, että niitä täytyy tilata lisää, kunhan nykyinen kokeiluerä tulee käytetyksi. Itse pipon kangas tilattu Saksasta.
Omaan ruttupipooni ihastunut esikoinen sai taas tahtonsa läpi. Keltainen trikoo oli jämiä edellisen postauksen keltaisesta tunikasta. Kokeilin tehdä siihen tuollaisen näyttävämmän koristeen saman kankaan suikaleesta. Kiva on!
Tämä pipo tuli käyttöön, vaikka edellinenkään (itse ompelemansa) pöllöinen pipo ei vielä ollut ehtinyt kunnolla muotoutua päähän. Se kuulemma joutaa nyt iskälle, joka onkin kaivannut oikean turkoosin sävyistä pipoa pitkään. Saa nähdä, kelpaako tai mahtuuko edes päähän...
Viime viikkoina naperot ovat panneet vauhtia varpaisiin varmaan muuallakin. Meidän eskarissa järjestettiin koko perheen olympialaiset, joissa palkintoina lasten itse askartelemat mitalit. Sen jälkeen meillä onkin leikitty "olumppiaa" kolmeveen toimesta.
Meillä taitaa eräs koululainen tykätä kurkuista. Eräänä päivänä löytyi tällainen pöydästä. Liekö tuli kiire johonkin, kun oli vain yksi haukku reunasta otettu? :)
ihania pipoja :D
VastaaPoistameillä kans kurkkua menee joskus yli tarpeen leivän päälle ;)
ai,kaikkein pieninki? osallistui kisoihin...<3