Pikkuiselle pojalle

Saimme kyläkutsun pikkuisen pojan perheeseen. Vauva on vielä pieni, muttei enää vastasyntynyt. Kiireisen iltapäivän jälkeen oli pari tuntia aikaa ommella jotain, niin kaivelin vähän poikavärisempiä kankaita pinoistani. Eniten sellaisia olivat vaaleansininen college ja siihen passaava tähtitrikoo. Punaiset tereet valitsin tuomaan kontrastia (ei sen vuoksi, että peittarissa on punaiset langat, tietenkään...). Muutenhan tuo olisi ollut aika pliisu. Koko tällä suloisuudella oli 68cm ja tulee olemaan passeli varmaan syksyn tästä synkistyttyä. 

Noin muuten meillä odotetaan koulujen ja eskareiden alkua. Tai ainakin koululaiset odottavat. Aikuiset eivät taida olla yhtä innostuneita lomien loppumisesta. On hankittu uusia reppuja ja vähän vaatteitakin. Ja niitä vaatteitakin hellyin ostamaan esikolle vain, kun tuo (kohtuullisen maristen) eräs aamu kyseli, että voitaisko me edes yksi huppari ostaa hälle kaupasta. Äidin tekemät, nääs, ei ole sama juttu, vaikka niistäkin tykätään. :)

Pilviloitsu

"Pois pilvi auringon tieltä,

anna auringon paistaa.

Saavat lapset lämmitellä,

mäellä marjoja maistaa.

Ei meillä tänään tarvita vettä,

pidetään heinäpoutaa.

Pois pilvi muille maille, 

sinne ne sateet joutaa."

-Pikku Akan pilviloitsu-

 Kesän kylmin viikko takana, toivottavasti, ainakin tähän asti kylmin. Tänään tuulee niin, että oli pienen loitsun paikka. Edelliset pari viikkoa on nautittu mustikoista, metsämansikoista ja nyt muutama päivä jo vadelmista.

Marjakausi määritteli myös neiti 3veen synttärikakun. Neiti olisi halunnut auringonvärisen nalle puh -kakun, mutta onneksi saatiin esikoisen avustuksella neidin pää kääntymään brita-kakun voitoksi. (En tietenkään tunnusta, että aika usein tälle neidille tulee annettua periksi, kun iloisesti silmiin tillittäen vaatii jotain...)

Tämä heinäkuu on vähän sellaista kangasvaraston tyhjennysaikaa. Aika paljon olen ommellutkin, tässä pari vilausta vaan. Tuohon pikkuneidin huiviin olen tosi tyytyväinen. Jotain isompaa leikatessa jäi pitkulan kolmion mallinen pala kangasta, jonka keksin ommella nauhan avulla huiviksi. Malli oli niin tykätty, että samanlaisesta sateli tilauksia isommiltakin. Muuten perus t-paitaa ja "tissiliivitkin" tehty. Enimmäkseen olen ommellut aikuisten koossa, mutta näytetään niitä sitten myöhemmin.

Aina oppii uutta, nyt olen harjoitellut kuvakollaasien tekoa Photoshopilla.

Kummipojalla oli synttärit äskettäin ja hän sattui meille kyläilemään hetimiten synttäreiden jälkeen. Ihan sitten ex temporee ompelin hälle lahjan täydennykseksi hihattoman paidan. Koko 140cm:

Huomaattehan, että nuo mustat raidat on tikapuut, joita pitkin tuo otus kiipeää.
Ei lennä lainkaan, kuten äkkiseltään voisi luulla... :)

Pitsisiä päiviä

Nuorempi koululainen pyyteli pitkin alkukesää, että virkkaisin hänelle lemmikin. Neiti rakastaa pehmoeläimiä ja rakentelee niille koteja ja vajentaa tilkkulaatikoita niiden vaatteiksi ja sängyiksi. Lopulta kaivoimme langat ja koukut esille ja tuloksena oli pieni hylje.

Yhden iltapäivän ähräsin sitä valmiiksi ja seurauksena jäin koukkuun. Siispä vaihtoon pienempi koukku ja ohuempi lanka. Tulosta on tullut pikkuhiljaa, rivin per ilta suunnilleen, joten parin päivän päästä saattaa jo olla valmista pitsiä johonkin ommeltavaksi.

Pihassa on askarreltu myös pikkuisen, sillä kelit ovat olleet suosiollisia.

Kivipihan alkua

Betonin jämät ämpäriin = kukkaruukku? Katsotaan, kunhan on kuivunut kunnolla, viitsiikö tätä kaikkine koloineen viimeistelläkään.