Pitsisiä päiviä

Nuorempi koululainen pyyteli pitkin alkukesää, että virkkaisin hänelle lemmikin. Neiti rakastaa pehmoeläimiä ja rakentelee niille koteja ja vajentaa tilkkulaatikoita niiden vaatteiksi ja sängyiksi. Lopulta kaivoimme langat ja koukut esille ja tuloksena oli pieni hylje.

Yhden iltapäivän ähräsin sitä valmiiksi ja seurauksena jäin koukkuun. Siispä vaihtoon pienempi koukku ja ohuempi lanka. Tulosta on tullut pikkuhiljaa, rivin per ilta suunnilleen, joten parin päivän päästä saattaa jo olla valmista pitsiä johonkin ommeltavaksi.

Pihassa on askarreltu myös pikkuisen, sillä kelit ovat olleet suosiollisia.

Kivipihan alkua

Betonin jämät ämpäriin = kukkaruukku? Katsotaan, kunhan on kuivunut kunnolla, viitsiikö tätä kaikkine koloineen viimeistelläkään.