13.5.2008

Henkihikka

Tässä on taas pari viikkoa männy ja ollaan ehditty sairastella (vauvat lähinnä) taas, tällä kertaa nuhaa ja pientä yskää. Toista viikkoa sitten saatiin todella harvinaisia vieraita Keski-Suomesta. Oli mukavaa, erityisesti lapsilla, ja päästiin viettämään pienimpien synttäreitäkin, kun oli yhdet kummit paikalla. Tosin ensi viikonloppuna pitäisi sitten viettää vielä lisää synttäreitä.

Nämä vauvat - tai pitäisi kai jo sanoa pikkutytöt - ovat aivat söpöläisiä. Taputtavat innoissaan, kun lauletaan tuttuja lauluja ja oppipa tuo Aura eilen "ylävitosetkin". Tää on ollut vähän sellainen enojen juttu, mutta koska nämä nuorimmat vielä vierastavat enojaan, niin äiti päätti opettaa tempun.

Eilen illalla istuttiin Annin kanssa tässä koneella ja hän päästeli omituisia naksautteluääniä kurkustaan. Taisi pikkuisen itsekin säikähtää noita ääniä, kun keksi kertoa, että "tää on sellaista henkihikkaa vaan". Kun kysyin tarkennusta sille, niin se kuulemma "on sellainen tauti, että on niinkuin hikka hengessä".

Ihan illalla luettiin molemmat aikuiset silmät ristissä lehtiä sängyssä, kun koko jälkikasvu jo nukkui. Mieheni otti sitten lehden pois minulta ja katsoi, että mitäs luet. No, tekniikan maailmaa (lainasin eilen pinon niitä kirjastosta). Ei siinä mitään, mutta arvatkaapa, mitä mieheni oli lukenut. Kotivinkkiä.