Hurmuri-kangas hurmasi minut kerrasta. Sitähän oli pakko saada, vaikka postikulut Verson puodissa vielä silloin olivat huimaavat. Ompelin heti pikkuiselle mekkosen, jota onkin käytetty ahkerasti. Loput onkin sitten hyllyn koristeena - tokikaan ei kätkettynä koriin muiden kankaiden kanssa, vaan siinä hyllyn päällä, että sitä voi ihastella. Ehkä raaskin tehdä jotain siitä ensi talveksi sitten.
Olipas taas vaikea saada kuvattua pikkuluikertelijaa, vaikka isosiskokin oli apuna. |
Ja tämä vaihe on taas aloitettu, kun tuli puoli vuotta linssiin:
Tässä harjoittelua oli takana huikeat viisi päivää ja tyttö hoksasi yhtäkkiä, että syöminen on kivaa (varsinkin päristely). Nyt on menty pari viikkoa ja voi sanoa, että ruokaa päätyy jo mahaankin asti. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lähetäpä terveisiä! :)