"Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa-aa.
Ihanaa, ihanaa, onhan ratsastaa!
Juokse hepo hiljaa, kanna pikku Siljaa,
kanna kotiin saakka, kevyt, kallis taakka."
Tähän taloon iski vähän hivuttaen, eräiden serkkutyttöjen suosiollisella avustuksella, kepparikuume. "Äiti, osta mulle keppari" jne. No, enhän minä osta. Teen.
Sandra ja Siggel sekä emännät |
Aivan uutukaisina nämä hummat matkasivat heti viikoksi Keski-Suomeen lomalle. Olivat päässeet kokeilemaan ihan oikeita esteitäkin. Kiitos Saukkolan väelle täysihoidosta ja kaikesta päätellen Elämän Parhaasta Lomasta!
Loppuun pari kukkasta, joita meillä näkyi viime viikolla. Pihaan istuttaman ruusut paljastuivat juhannusruusuiksi tosi tummanpunaisten sijaan. (=Älä hae vieraasta puutarhasta ilmaisia ruusunalkuja, joiden lajista ei ole tietoa, jos haluat jotain tiettyä. Vieressä kasvoi pensas, jossa oli niitä tummanpunaisia kukkia.)
Erästä synttäriä juhlittiin marsipaanigerberan kera.
voi miten hienot hepat ja upea kakku. (aito juhannusruusu on tuollainen valkoinen hyvältä tuoksuva) meillä vain yksi sellainen loput sitä kamalaa kurttulehtiruusua ;(
VastaaPoistaKiitos kehuista! :) Kyllä tämä juhannusruusukin toki on ihanaa!
PoistaOnpas ihanat heppikset ja onnelliset heppatytöt. Kukkukin näyttää herrrrrkulliselta.
VastaaPoistaeksyin blogiisi,tykkään ihailla ( ja ihmetellä) toisten taitavia käsitöitä!Ja seurata suurperheiden elämää ;) Itse en osaa,en koskaan oo osannutkaan..tehdä "järkeviä käsitöitä"....
VastaaPoistaMukava, kun eksyit vierailulle! :) Käyn vastavierailulla, kunhan ehdin.
Poista